kesäkuuta 03, 2013

Don't fix it if it ain't broken!



 Jostain ihmeellisestä syystä (kesä, syytän auringonpistosta), sain päähäni muutama päivä sitten alkaa tekemään ihanalle, punaiselle tukalleni jotain "uutta". Mielessäni oli muhinut jo kauan ihanat pastellivärit; laventeli, vaaleanpunainen sun muut vaikeastitavoiteltavat ihanuudet. No, ennen olen onnistunut vaalentamaan tukkaani ihan normaalisti; valkoisen tukan saavuttaminen ei ole ikinä ollut minulle kuin yhden värjäyksen päästä. Toista oli tällä kerralla. Kahden värjäyskerran jälkeen peilistä tuijotti Meeri kelta-oranssi-sini-vihreillä hiuksilla...

 Peruukkipäiväthän siinä koitti. Onneksi mulla on tuo peruukki, joka on just sitä unelmavaaleanpunaisen sävyä jota halajan. En kehtaa edes näyttää kuvaa siitä kamalimmasta välivaiheesta, mutta se oli katastrofi.


Nyt muutama päivä on kulunut ja olen saanut paljon apua ja kullanarvoisia neuvoja ja tukkakonsultaatiota. :D Kuontaloni alkaa näyttää jo siedettävältä. Se on juuresta about sen värinen kuin tahtoisinkin, ja latvat ovat kultaisen oranssit. Tavallaan vähän tykkään tästä lookista, mutta tavallaan myös joka kerta kun katson peiliin, tunnen vastustamatonta tarvetta pimahtaa ja ajella pään kaljuksi.

Hiusidentiteettikriisini on niin vahva, että tunnen oloni ihan nakupelleksi ilman kirkuvaa punapäätäni... Vähän pelottavaakin, miten tärkeätä meille ihmisille on jotkut päässä kasvavat karvat ja niiden väri.


Siinä on teille nakupelleä kerrakseen. Tänään oli rantaanajautumis-päivä. Kävin uimassa, Nico ei uskaltanut. Oli tosi kaunista ja vesi oli virkistävää. Olen päättänyt, että tänä(kään) kesänä en halua ruskettua juuri ollenkaan. Tykkään vain enemmän kalpeana olemisesta.

Rantaherkut
Muistakaa aurinkorasva!
DIY-vinkki: Cheap ass-blurrifiltterin saa tehtyä kuviin kun sörkkii aurinkorasvaisilla tahmatassuilla kännykän kameraa...




Vuonna 2009 mulla oli aika siistit hiukset. En haluaisi nykyään ehkä ihan noin pinkkejä, mutta tuosta vähän pastellisemmat. Sellaiset hattaran väriset.



 Noh... Eiköhän tästä nykytukasta ajan kanssa saada taas ihan kiva...

11 kommenttia:

  1. Sulla on vaikka kuinka kaunis vartalo! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voih kiitos <3 Arvostan kehuja! Ja kroppa myhäilee!

      Poista
  2. Ihan saman huomion tein kuin ylempi kommentoija! Myös tukan väri näyttää tosi herkulta tuossa rantakuvassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskomatonta! :D Ehkä se tukka ei sitten ole niin kauhea kun miltä vaikuttaa! Ja kiitos, hivelee itsetuntoa kun kroppaa kehutaan. Se on niin suuri epävarmuuden aihe minulle vaikka yritänkin sitä ylpeänä kantaa.

      Poista
  3. Sä olet upea! Sun kroppa on tosi kaunis. Toi rantakuva näyttää ihan joltain kalifornialta :D Kun on noita taloja ja valkosta hiekkaa, pari palmua vaan puuttuu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. <3 Jestas. Kai se sitten on uskottava. Ja joo niin en muistanu kertoo mut matkustin tos viikonloppulomalle kaliforniaan :D No ei. Ihan Aurinkolahden ranta se on. :3

      Poista
  4. Sulla menossa sama vaihe tukassa ku mullaki. Tää oranssihtava/vaalea sekoitus on iha hirveeeee ;_; tekis mieli pitää pipoa päässä vaan!
    Oon itekki värjäämässä pastellinpinkiksi! Oon ollu kohta puoli vuotta värjäämättä hiuksia tummanruskeaksi, ja ehkä pari vaalennusta vielä niin saan ihanat hattarahiukset! 8D
    Ja samaa myöskin sanon kun nuo edellisetkin, että sulla on tosi kaunis vartalo! hihihi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha kohtalotoveri siellä! :D Mä oon vähän kärsimättömämpi ku sä, mulla on tää kuontalo vasta toista viikkoa ja oon ehtinyt kriiseillä tukan kanssa enemmän kuin koko kuluneena vuonna yhteensä. En kestäis puolta vuotta, nytkin oon jo rääkännyt hiuksiani ihan kauheesti että pääsisin tästä välivaiheesta irti :D

      Poista